Kaksos- ja perhetutkimukset ovat osoittaneet vaihteluita kaksisuuntaisen mielialahäiriön (BPD) periytyvyysarvioissa. Tässä tutkimuksessa käytetään päivitettyä tilastollista menetelmää perinnöllisyyden estimoinnissa BPD: ssä ottamalla huomioon käytettävissä oleva seuranta-aika samalla kun kontrolloidaan muuttujia. Tunnistimme Ruotsin kaksoisrekisteristä ja kansallisesta potilasrekisteristä yksisirkkaiset ja dizygoottiset saman sukupuolen kaksoset, joilla oli BPD (n = 804) tai joihin BPD ei vaikuttanut (n = 91 604). Sovellimme rakenteellista yhtälömallinnusta käänteisellä todennäköisyyspainotuksella arvioidaksemme perinnöllisyyden ottaen huomioon tietojen sensuroinnin ja katkaisemisen. Sukupuolirajoitusmallit rakennettiin analysoimaan kvalitatiivisia tai kvantitatiivisia sukupuolieroja BPD: ssä. BPD: n periytyvyys oli 60,4% (95% luottamusväli: 50,3–70,5) iän, sukupuolen, vasemman käden katkaisun ja tietojen sensuroinnin jälkeen. Suurempi osa naisista kärsi BPD: stä (naiset 62,2%; miehet 37,8%, p < 0,001), mutta sukupuolieroja BPD: n perinnöllisyydessä ei havaittu eikä sukupuolispesifisiä geneettiset vaikutukset. Osoitimme vahvan 60%: n perinnöllisyyden BPD: lle ilman todisteita sukupuolispesifisistä geneettisistä vaikutuksista sairausvastuuseen.