saivatko koalit kiinni tappaja Chlamydian lampaista?

Se on ikävä tauti, jolla on tuhoisa vaikutus yhdelle Australian tunnetuimmista pussieläimistä: klamydia. Koalat eri puolilla maata ovat kärsineet tästä erittäin tarttuvasta taudinaiheuttajasta satojen vuosien ajan, ja he ovat kestäneet heikentäviä oireita, jotka voivat johtaa sokeuteen ja hedelmättömyyteen.

Ja silti, vaikka klamydioosi on yksi intensiivisimmin tutkituista villieläinlajeja, tiedetään vain vähän siitä, miten Chlamydia pecorum tartuttaa ja leviää muiden Australian eläinpopulaatioiden, erityisesti karjan, kuten nautojen ja lampaiden, kautta.

Oletetaan, että taudinaiheuttaja tuotiin Australiaan tartunnan saaneen karjan kautta. 1780-luvun loppu, missä se levisi sitten koalan väestöön. Nyt Sunshine Coastin yliopiston tiedemiehet ovat alkaneet murtaa Chlamydia-koodia, mikä valaisee tarkemmin, miten Chlamydia pecorum ja siihen liittyvä tauti ovat muuttuneet ajan myötä, jotta niillä olisi yhtä katastrofaalisia vaikutuksia karjaan ja koaloihin.

Chlamydia pecorumilla voi olla tuskallisia oireita taudista kärsiville eläimille. Kuva on peräisin: Chlamydia-ryhmä, Sunshine Coastin yliopisto (mukana)

Tutkijat havaitsivat, että useita Chlamydia pecorum -kantoja on levinnyt Australian karjan ja koalan kautta populaatioista – ja että sama taudin aiheuttaja voi tartuttaa sekä koaalat että lampaat. Molekyylisen viivakoodauksen avulla he pystyivät tutkimaan koaalien ja karjan kantojen geneettisiä yhtäläisyyksiä ja eroja.

He löysivät korkean geneettisen monimuotoisuuden. Tämä suuri monimuotoisuus helpottaa taudinaiheuttajan sopeutumista uusien eläinlajien tartuttamiseen ja siten siirtymiseen isäntälajista toiseen (mukaan lukien mahdollisesti muut Aussie-pussieläimet). Tutkijoiden on myös vaikeampaa tutkia, miten sillä on vaikutuksia isäntiinsä.

Plus-puolella tutkimus parantaa tartunnan saaneiden eläinten diagnosoinnin ja hoidon helppoutta. Karjan ja koalojen rokotteiden kehittämisessä on käynnissä enemmän työtä, jotta pörröiset ystävämme pysyvät turvassa uusilta haitoilta.

Write a Comment

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *