Jalkaiskannausten lukumäärä

Jalat luokiteltuina pituusluokkiin 220-300 mm miesasiakkaille ja Tähän tutkimukseen osallistui 210–280 mm naisasiakkaille. Kun olet poistanut jalat, jotka olivat tutkittujen kokoluokkien ulkopuolella, ja poistanut ongelmalliset skannaukset jalka-skannaustietojoukosta, 1 200 847 3D-jalkakuvausta analysoitiin edelleen. Skannausten lukumäärä aluetta ja sukupuolta kohti on esitetty taulukossa 2. Kaikkien skannausten kumulatiiviset numerot sukupuolta kohden näkyvät oikeassa sarakkeessa. Alarivillä näkyvät skannausten kumulatiiviset määrät alueittain. Suurin osa asiakkaista skannattiin Pohjois-Amerikassa; Kahden muun alueen skannausten määrä on kuitenkin edelleen huomattavasti suurempi kuin missään aiemmassa tutkimuksessa.

Jalan pituuden jakauma

Jalan pituuden jakaumat eli ytimen tiheysestimaatit (KDE) kullekin alueelle on esitetty kuvassa 2 erikseen miespuolisille (A) ja naispuolisille (B) asiakkaille. Asteikko on sama molemmille KDE-tiedostoille, jotta mies- ja naisskannaukset voidaan verrata toisiinsa. Pohjois-Amerikan ja Euroopan jalkojen pituusjakaumat ovat hyvin samanlaisia, kun taas aasialaisten jalkojen pituusjakaumat ovat siirtyneet vasemmalle, mikä tarkoittaa, että aasialaisilla asiakkailla on huomattavasti lyhyemmät jalat kuin Pohjois-Amerikan ja Euroopan asiakkailla. Lihavoidut pystyviivat kuvassa 2 osoittavat tässä tutkimuksessa mukana olevien jalkojen jalan pituuden ala- ja ylärajat. Miesasiakkaille yleisimmin käytetty pituusluokka oli skannauksissa 270 mm Pohjois-Amerikassa ja Euroopassa ja 255 mm Aasiassa. Naisasiakkaille skannausten määrä oli 245 mm Pohjois-Amerikassa ja Euroopassa ja 235 mm Aasiassa.

Kaikki muut analyysit tehtiin erikseen kullekin pituusluokalle jalkojen mittojen suhteelliset muutokset koon mukaan.

Keskimääräiset jalkojen mitat

Kuvassa 3 esitetään keskimääräiset jalan mitat (millimetreinä) uroksilla (A, B, C) ja naisilla ( D, E, F) asiakkaat. Viivakäyrät esittävät vastaavien jalkamitojen keskiarvot jokaiselle pituusluokalle (kiinteät viivat) ja 95%: n luottamusvälit arvioitujen keskiarvojen ympärillä (varjostetut alueet kiinteiden viivojen ympärillä). Kuvatut kiinteät viivat ja luottamusvälien rajat (varjostetut alueet) interpoloitiin paremman visualisoinnin takaamiseksi. Jos kahden maantieteellisen alueen kaksi luottamusvälin varjostettua aluetta eivät ole päällekkäisiä tietyllä pituusluokalla, keskimääräiset jalkamitat kyseisen pituusluokan sisällä kahdella alueella ovat merkittävästi erilaiset (merkitsevyystasolla p < 0,05). Samaa alueiden värikoodausta käytettiin alueiden merkitsemiseen kaikissa viivakaavioissa.

Kuvassa 3 (A) on esitetty miesten keskimääräiset jalkojen leveydet pituusluokkaa kohti. Pohjois-Amerikan ja Euroopan miesasiakkaiden keskimääräiset jalkojen leveydet ovat merkittävästi erilaiset kaikissa pituusluokissa, vaikka erot olisivatkin hyvin pienet (noin 1 mm). Aasian miesasiakkailla on huomattavasti ja huomattavasti suurempi keskimääräinen jalkojen leveys kuin Pohjois-Amerikan ja Euroopan asiakkailla kaikissa pituusluokissa (paitsi 295 mm ja 300 mm). Aasian miespuolisten asiakkaiden luotettavuusvälit pituusluokissa 295 mm ja 300 mm ovat melko leveät kaikilla jalkojen mitoilla, koska skannauksia on vähän. Miesasiakkaiden keskimääräiset kasvupituudet pituusluokkaa kohti esitetään kuvassa 3 (B). Pohjois-Amerikan miesasiakkaiden keskimääräinen sisäkorkeus on huomattavasti pienempi kuin eurooppalaisten miesasiakkaiden keskimääräinen sisäkorkeus kaikissa pituusluokissa. Aasialaisilla miesasiakkailla on huomattavasti erilainen sisäkorkeus kuin pohjoisamerikkalaisilla asiakkailla pituusluokissa 225 mm, 230 mm – 245 mm ja 255 mm – 275 mm, mutta erot ovat pienet. Aasialaisten miesasiakkaiden sisäpituus on huomattavasti matalampi kuin eurooppalaisilla pituusluokissa 245–290 mm, joissa ero on jopa 4 mm. Kuvassa 3 (C) on esitetty miesten keskimääräiset kantapään leveydet pituusluokkaa kohti. Pohjois-Amerikan miesasiakkaiden keskimääräiset kantaleveydet ovat merkittävästi erilaiset kuin eurooppalaisten miesasiakkaiden keskimääräiset kantaleveydet kaikissa pituusluokissa lukuun ottamatta 300 mm, mutta erot ovat hyvin pieniä. Aasian miesasiakkailla on huomattavasti erilaiset kantapään leveydet kuin pohjoisamerikkalaisilla ja eurooppalaisilla asiakkailla pituusluokissa 220 mm – 275 mm ja 285 mm, erojen ollessa jopa 3 mm.

Aasiassa naisasiakkaiden keskimääräinen jalkojen leveys on huomattavasti suurempi kuin Pohjois-Amerikassa ja Euroopassa pituusluokissa 210–260 mm (kuva 3 (D)). Eurooppalaisten naisasiakkaiden jalat ovat huomattavasti leveämmät kuin Pohjois-Amerikan naisasiakkailla pituusluokissa 225–250 mm, mutta erot ovat tuskin nähtävissä. Pituusluokassa 280 mm ei ollut aasialaisia naisjalka-skannauksia. Kuvassa 3 (E) esitetään naisasiakkaiden keskimääräiset jalkapohjan korkeudet. Samoin kuin miesasiakkailla, eurooppalaisilla naisasiakkailla on huomattavasti korkeammat jalkapöydät kuin pohjoisamerikkalaisilla ja aasialaisilla asiakkailla suurimmalla osalla pituusluokkia (220 mm – 265 mm) ja aasialaisilla naisasiakkailla on matalampi sisäpituuden korkeus kuin muilla pituusluokan 210 mm asiakkailla 265 mm: iin. Eurooppalaisten ja aasialaisten asiakkaiden keskimääräiset sisäkorkeuden erot ovat erityisen suuret ja jopa 4 mm. Naisasiakkaiden keskimääräisissä kantapäässä on joitain merkittäviä eroja, mutta heidän suuruutensa ovat melko merkityksettömiä.

Keskimääräiset jalkojen leveydet, jalkapohjan korkeudet ja kantapään leveydet riippuivat jalan pituudesta. Kaikilla kuvion 3 keskimääräisillä jalan mitoilla on positiiviset kaltevuudet; siksi ne kasvavat jalan pituuden mukaan kaikilla alueilla ja pituusluokissa. Poikkeuksia ovat aasialaisten miesasiakkaiden keskimääräinen jalkojen leveys ja sisäkorkeus pituusluokissa 295 mm ja 300 mm, joissa 95%: n luottamusväli oli hyvin pitkä asiakkaiden vähäisen määrän vuoksi. Pohjois-Amerikan ja Euroopan miesasiakkaiden keskimääräisen jalkakorkeuden kaltevuudet muuttuvat huomattavasti pituusluokkien 250 mm ja 260 mm välillä. Pohjois-Amerikan asiakkaiden keskimääräisen sisäkorkeuden lineaarinen regressiokaltevuus on 0,29 pituusluokissa 220 mm – 255 mm ja 0,09 pituusluokissa 255 mm – 300 mm. Keskimääräisen jalan leveyden kaltevuuden muutos samoille asiakkaille ja pituusluokille on pienempi, mutta silti havaittavissa; nimittäin välillä 0,42 – 0,25. Keskimääräisten sisäkorkeuksien kaltevuudet ovat huomattavasti pienemmät kuin keskimääräisten leveyksien tai kantapään leveydet molemmilla sukupuolilla ja kaikilla alueilla. Esimerkiksi Pohjois-Amerikan jalkojen keskimääräisen jalkakorkeuden, jalan leveyden ja kantapään leveyden regressiokaltevuudet pituusluokissa 255-300 mm ovat 0,09, 0,25 ja 0,21. Pohjois-Amerikan naisjalkojen samat rinteet pituusluokissa 225 mm – 280 mm ovat 0,10, 0,26 ja 0,23.

Jalkojen mitat laatikkotiedoissa

Jalkaprosessissa mittausanalyysissä havaittiin suuri jalkojen monimuotoisuus samalla alueella ja pituusluokassa. Tiedot jalkamittausten monimuotoisuudesta yhden jalkaulottuvuuden sisällä olisi erittäin arvokasta kenkien ja kenkien suunnittelussa siksi tehtiin lisäanalyysi. Laatikkokaavioita käytettiin kuvaamaan graafisesti jalkamittausten hajonta kussakin jalan mitassa, pituusluokassa ja alueella; miesasiakkaiden mittausten hajonta esitetään kuvassa 4 (A – C) ja naisasiakkaat kuvassa 4 (D – F). Alueiden merkitsemiseksi käytettiin samaa värikoodausta kuin kuvassa 3. Laatikon alapuoli sijaitsee kaikkien mittausten ensimmäisessä kvartiilissa (25. prosenttipiste) ja yläosa kolmannessa kvartiilissa (75. prosenttipiste); siksi jokainen laatikko edustaa keskimääräistä 50% skannatuista jaloista yhdessä pituusluokassa ja -alueella. Vaakaviiva laatikkokaavion sisällä on yleensä mittausten mediaani; Kuitenkin kuvassa 4 laatikoiden sisällä olevat viivat osoittavat keskiarvoja, jotta laatikkokaaviot olisivat vertailukelpoisia kuvan 3 viivapiirteiden kanssa. Laatikoista (viikset) pystysuoraan ulottuvat viivat osoittavat vaihtelua ensimmäisen kvartiilin alapuolella ja kolmas kvartiili. Ne ulottuvat laatikon alapuolella olevaan 5. prosenttipisteeseen ja laatikon yläosaan 95. prosenttipisteeseen. Viiksien päät on merkitty lyhyillä vaakasuorilla viivoilla. Laatikko yhdessä molempien viiksien kanssa peittää 90% skannatuista jaloista yhdessä pituusluokassa ja -alueella. Yksittäiset viiksien alapuolella ja yläpuolella olevat pisteet edustavat poikkeavuuksia. Kolme laatikkokaaviota piirrettiin pituusluokkaa kohti, yksi kutakin aluetta kohti.

Jalkajakauman jakauma miesasiakkaille on kuvattu laatikkokaavioilla kuvassa 4 (A). Kapeiden ja leveiden jalkojen erot ovat merkittäviä kaikissa pituusluokissa ja alueilla. Esimerkiksi Pohjois-Amerikan jalkojen viikset 270 mm: n pituusluokassa ulottuvat 94,4 mm: stä (kapeat jalat) 110,2 mm: iin (leveät jalat), kun taas jalkojen keskimääräinen leveys on 102,0 mm. 90% jalkojen jalkojen leveys on 15,8 mm. Alareunan viiksen alapuolella olevat pisteet samassa laatikkokaaviossa edustavat 5% kapeimmista jaloista ja ylemmän viiksen yläpuolella olevat pisteet 5% leveimmistä jaloista. Kapein jalan leveys on 84,1 mm ja levein 127,2 mm; Kaikkien jalkojen kokonaisleveys on 43,1 mm.

Samanlainen kuin miesasiakkaiden huomattava jalkojen leveysjakauma kuvassa.Kuten edellä on kuvattu, kuviossa 4 (A) havaitaan huomattava hajonta kaikissa muissa jalkojen mitoissa: urospuolisten jalkojen korkeus (B), uroskoron leveys (C), naarasjalkojen leveys (D), naaraspuolisten jalkojen korkeus (E) ja naaraskorien leveys (F).

Ero miesten ja naisten jalkojen välillä

Alueiden välillä on havaittu merkittäviä eroja; siksi uros- ja naarasjalkojen erot analysoidaan erikseen kullekin alueelle. Mies- ja naisasiakkaiden keskimääräisten jalkamittojen viivapiirrokset on piirretty kullekin jalan mitalle ja alueelle, kuten kuvassa 6 on esitetty. Varjostetut alueet kiinteiden viivojen ympärillä edustavat 95%: n luottamusvälejä. Tässä analyysissä käytettiin pituusluokkia, jotka menevät päällekkäin uros- ja naarasryhmän välillä, nimittäin pituusluokkia 220 – 280 mm.

Kuvassa 6 (A) on vertailu Pohjois-Amerikan mies- ja naisasiakkaiden keskimääräiset jalkaleveydet pituusluokkaa kohti. Miesasiakkaiden keskimääräiset jalkaleveydet ovat huomattavasti matalampia 220–240 mm: n pituusluokissa ja huomattavasti korkeammat kuin naisasiakkaiden keskimääräiset jalkaleveydet 245–280 mm: n pituusluokissa. Hyvin samanlaiset johtopäätökset voidaan tehdä kuviosta 6 (B) Euroopan uros- ja naisjalkojen osalta. Ainoa muutos on, että jalkojen leveysero ei ole merkittävä 240 mm: n pituusluokassa. Aasian miespuolisten asiakkaiden keskimääräinen jalkaleveys on huomattavasti suurempi kuin naispuolisten aasialaisten asiakkaiden pituusluokissa 230–265 mm, kuten kohdassa 6 (C) on esitetty. Kuva 6 (D) näyttää pohjoisamerikkalaisten asiakkaiden keskimääräiset sisäkorkeudet. Miesasiakkaiden keskimääräinen sisäkorkeus on huomattavasti matalampi pituusluokissa 220 mm – 230 mm ja merkittävästi suurempi pituusluokissa 240 mm – 280 mm. Eurooppalaisten urospuolisten jalkojen keskimääräinen sisäkorkeus on huomattavasti matalampi pituusluokissa 220 – 235 mm ja huomattavasti korkeampi kuin naisasiakkaiden pituusluokissa 245 – 280 (kuvio 6 (E)). Aasialaisten miesasiakkaiden keskimääräinen sisäkorkeus on huomattavasti suurempi pituusluokissa 230–270 mm (kuva 6 (F)). Koron keskimääräisten leveyksien erot uros- ja naarasjalkojen välillä on esitetty kuvassa 6 (G – I). Vaikka jotkut erot ovat tilastollisesti merkitseviä, ne ovat käytännössä merkityksettömiä.