PMC (Suomi)

Keskustelu

AF: n alue raskauden ikäluokissa on 8,05–19 cm, mikä on samanlainen kuin joidenkin aikaisempien tutkimusten tulokset (6–12,17,18). Tämä tutkimus ja jotkut aikaisemmista tutkimuksista (6–12,17,18,) osoittivat, että AFI pienenee vähitellen raskausajan edetessä kolmannella kolmanneksella 42 viikkoon ja että AFI: n alue kolmannella kolmanneksella (28–42) viikkoa) ovat 8–25 cm. Shripad et ai. (11), tämä alue on maailmanlaajuisesti hyväksyttävät arvot. Tässä tutkimuksessa saadut AFI-arvot eri raskauden ikäryhmille kolmannella kolmanneksella eivät kuitenkaan olleet identtisiä aikaisempien tutkimusten (6–12,17,18) kanssa (kuva 1).

Tämänhetkisen tutkimuksen vertailu aikaisempiin muihin paikkoihin tehtyihin tutkimuksiin.

Vaihtelu olisi voinut syntyä maantieteellisen sijainnin vuoksi , rotu ja sosioekonomiset tekijät. Charman ja Bobsonin (7) tutkimukset Nigerian pohjoisosassa ja Agwu et ai. (6) Kaakkois-Nigeriassa tehdyt tutkimukset olivat samaa mieltä tämän tutkimuksen kanssa. He kertoivat, että AF vähenee raskausikän kasvaessa. Alao et ai. (19), Nigerian länsiosassa, ilmoitti erilaisesta mallista, koska he totesivat, että AFI kasvaa raskausikän edetessä (42 viikkoa). Igbinidu et ai. (20) samankaltaisesta ympäristöstä (lounais-Nigeria) löysi mallin, joka on osittain samanlainen kuin tämä tutkimus ja myös Alao et ai. (19). Igbinidu et ai. (20) kertoi, että AFI vähenee raskausikästä 28 viikosta 36 viikkoon ja kasvaa sitten ajanjaksoksi (≥ 40 viikkoa). Igbinidu et ai. (20) kertoi, että tämä voi johtua Nigerian väestön suhteellisesta heterogeenisyydestä. Jos AFI: n minimi (5. prosenttipiste) ja suurin (95. prosenttipiste) katsottiin normaaliksi alueeksi, huomattiin, että myös vastaavat arvot olivat erilaiset eri raskausikäisin; mitä kehittyneempi raskausikä on, sitä pienemmät arvot Taulukko 1. Tämä on sopusoinnussa useimpien aiempien tutkimusten (7–12) kanssa.

Sikiön munuaiset ovat tärkein AF-tuotannon lähde kolmannen vuosineljänneksen aikana. raskauskolmanneksen aikana ja tämä tapahtuu sikiön virtsatuotannon avulla, kun taas sikiön nieleminen on noin puolet kolmannen kolmanneksen aikana poistetusta nestemäärästä (11). Nesteen nielemisen nopeus ja määrä kasvavat todennäköisesti enemmän kuin kolmannen kolmanneksen virtsaaminen; tämä voi selittää AF-äänenvoimakkuuden pienenemisen raskausajan edetessä kolmannella kolmanneksella. Mutta havaittujen vaihtelujen vuoksi tämä nykyinen tutkimus on sopusoinnussa aiempien tutkimusten (5,7,8,10–12) kanssa, jotka osoittivat, että AFI-standardit on määriteltävä tietyille populaatioille maantieteellisistä sijainneista johtuvien vaihtelujen poistamiseksi. , rotu ja sosioekonomiset ryhmät.

AFI: iden ja EFWT: n välillä havaittiin merkittäviä korrelaatioita kaikissa naissikiöiden raskauden ikäryhmissä. Taulukko 2. Tämä oli sopusoinnussa useimpien aiempien tutkimusten kanssa (13–15, 21,22), jonka mukaan AFI korreloi positiivisesti EFWT: n kanssa naispuolisissa sikiöissä kolmannella kolmanneksella. Merkittäviä korrelaatioita AFI: iden ja EFWT: n välillä ei löytynyt kaikkien sikiöikäisten ikäryhmien miesten sikiöissä (taulukko 2). Parveen et ai. (14) ja Sriram et ai. (15) huomasi kuitenkin merkittävän positiivisen korrelaation AFI: n ja EFWT: n välillä yli 38 viikon ikäisissä raskausikäisissä urospuolisissa sikiöissä. Ehdotettiin, että naisten ja miesten sikiöiden hormonaalisen ympäristön erot saattavat olla syy AF: n ja EFWT: n korrelaatioon naisten sikiöissä (14, 23). Carber et ai. (23) havaitsi, että estrogeenilla hoidetuilla naarasrotilla oli suurempi veden saanti ja suurempi laimennetun virtsaneritys verrattuna verrokkiin. Tämä voi johtua antidiureettisen hormonin synteesin ja vapautumisen poikkeavuuksista. Suuremmilla naispuolisilla sikiöillä on korkeampi estrogeenitaso johtuen rasvakudoksen estrogeenituotannosta ja tämä voi vaikuttaa diureettihormonien synteesiin, vapautumiseen tai toimintaan (15). Ademolan et ai. (24) ja Nitin et ai. (25) eivät ole samaa mieltä tämän tutkimuksen kanssa. Ademola et ai. (24) havaitsi, että yleinen korrelaatiokerroin AFI: n ja EFWT: n välillä on 0,241 (P > 0,05). Hän ei luokitellut tietoja miehiin ja naisiin eikä ryhmitellyt tietoja raskauden ikäryhmiin. Tästä syystä ero on olemassa Ademolan ym. Tutkimuksesta. Nittin et ai. (25) löysi saman korrelaatiokertoimen kaikissa raskauden ikäjakoissa (P > 0,05; r = 0,413) eikä ryhmittänyt tietoja miehiin ja naisiin. Tämä voi olla syy eroon tutkimuksessa verrattuna tähän tutkimukseen.

Sikiön koko on siksi otettava huomioon arvioitaessa AFI: tä kaikkien raskausikäisten naisten sikiöissä kolmannella kolmanneksella. Miespuolisissa sikiöissä ei kuitenkaan ehkä tarvitse ottaa huomioon EFWT: tä AFI: n arvioinnissa. Regressioyhtälöt AFI: n ennustamiseksi käyttäen sikiön arvioitua painoa johdettiin siis naispuolisille sikiöille.

Yhteenvetona voidaan todeta, että kolmannen kolmanneksen AFI-arvojen normaali alue määritettiin ja sitä voitiin käyttää arvioitaessa AFI tutkitussa populaatiossa. EFWT on otettava huomioon tulkittaessa AFI: tä naispuolisille sikiöille, mutta tätä ei tarvitse soveltaa miesten sikiöihin. Tämän tutkimuksen suorittaminen suuremmalla populaatiolla sikiöluokkia kohti auttaisi vahvistamaan AFI: n ja EFWT: n korrelaatiota naissikiöissä kliinistä käyttöä varten.

Write a Comment

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *