Twentieth Tarkistus:
Presidentin ja varapuheenjohtajan toimikausi päättyy 20. tammikuuta klo 12.00. ja senaattoreiden ja edustajien ehdot tammikuun kolmannen päivän keskipäivällä, vuodet, joina nämä ehdot olisivat päättyneet, ellei tätä artiklaa olisi ratifioitu ja heidän seuraajiensa ehdot alkavat sitten.
Kongressi kokoontuu vähintään kerran vuodessa, ja tällainen kokous alkaa tammikuun kolmannen päivän keskipäivällä, elleivät he lailla nimitä muuta päivä.
Jos valittu presidentti on kuollut presidentin toimikauden alkamiselle vahvistettuna ajankohtana, valitusta varapuheenjohtajasta tulee presidentti. Jos presidenttiä ei ole valittu ennen toimikautensa alkamiselle vahvistettua aikaa tai jos valittu presidentti ei ole kelpoinen, niin valittu presidentti toimii presidenttinä, kunnes presidentti on pätevä; ja kongressi voi lailla säätää tapauksesta, jossa valitulla presidentillä tai varapuheenjohtajalla ei ole pätevyyttä, ilmoittaen kuka sitten toimii presidenttinä, tai tapa, jolla toimitaan, valitaan, ja tällainen henkilö toimi vastaavasti, kunnes presidentti tai varapuheenjohtaja on pätevä.
Kongressi voi lailla säätää sellaisten henkilöiden kuolemasta, joista edustajainhuone voi valita presidentin aina, kun valinta on siirretty heille, ja sellaisten henkilöiden kuolemantapauksissa, joista senaatti voi valita varapuheenjohtajan aina, kun heille on annettu valinnanoikeus.
Kohdat 1 ja 2 tulee voimaan tämän artiklan ratifiointia seuraavan lokakuun 15. päivänä.
Tämä artikla ei ole voimassa, ellei lainsäätäjät ole ratifioineet perustuslain muutokseksi kolmen neljäsosan useista Valtiot seitsemän vuoden sisällä johtuu sen jättämispäivästä.
Mietinnössään ehdotettua kahdestoista muutosta senaatin oikeuslautakunta ehdotti useita syitä sen hyväksymiselle ja ratifioinnille. Siinä sanottiin osittain:
perustuslakimme hyväksymisen jälkeen oli jonkin verran syytä niin pitkään aikaan tapahtuneeseen väliintuloon vaalien ja uuden kongressin varsinaisen työn aloittamisen välillä. . . . Nykyisissä olosuhteissa vaalien tulos on tiedossa koko maassa muutaman tunnin kuluttua äänestysten päättymisestä, ja pääkaupunki on muutaman päivän matkan päässä maan etäisimmistä osista. . . .
Muutoksen toinen vaikutus olisi niin sanotun lyhyen kongressin istunnon kumoaminen. . . . Joka toinen vuosi, perustuslain mukaan, parlamentin jäsenten ja kolmanneksen senaatin jäsenten toimikausi päättyy maaliskuun 4. päivänä. . . . Kokemus on osoittanut, että tämä aiheuttaa hyvin ei-toivotun lainsäädännöllisen ehdon. Kongressin on fyysisesti mahdotonta niin lyhyessä istunnossa kiinnittää huomiota moniin yleisiin säädöksiin siitä syystä, että säännöllisten määrärahojen hävittäminen vaatii käytännössä koko ajan. . . . Tuloksena on ruuhkainen tila, joka ei aiheuta lainsäädäntöä tai vain harkittua lainsäädäntöä. . . .
Jos tapahtuisi, että marraskuun presidentinvuosina pidetyissä yleisvaaleissa kukaan presidenttiehdokas ei olisi saanut enemmistöä kaikista vaaleista, presidentin valinta heitettäisiin sitten edustajainhuoneeseen. ja edustajainhuoneen jäsenet, joita kehotetaan valitsemaan presidentti, olisivat vanha kongressi eikä uusi juuri kansan valitsema. Saattaa helposti tapahtua, että edustajainhuoneen jäsenet, joille neljän vuoden ajaksi siirrettiin juhlava tuomari, oli itse hylätty juuri käydyissä vaaleissa, ja maa joutuisi kohtaamaan, että hylätyllä parlamentilla, jonka ihmiset itse kukistivat vaaleissa, olisi edelleen valta valita presidentti, joka hallitsisi maata seuraavien 4 vuoden ajan. On aivan ilmeistä, että tällaista valtaa ei pitäisi olla, ja että äänestyslaatikossa ilmaisevien ihmisten pitäisi valita valittujen edustajien välityksellä presidentti seuraavaksi toimikaudeksi. . . .
Joskus kysytään, miksi perustuslain muutos on tarpeen tämän toivotun muutoksen aikaansaamiseksi? Perustuslaissa ei määrätä päivämäärää, jolloin senaattorien ja edustajien toimikausi alkaa. Se vahvistaa senaattoreiden toimikaudeksi 6 vuotta ja edustajainhuoneen jäsenten toimikaudeksi 2 vuotta.Ensimmäisen presidentin ja varapuheenjohtajan sekä ensimmäisen kongressin muodostavien senaattoreiden ja edustajien toimikausi alkoi 13. syyskuuta 1788 annetulla kongressin säädöksellä, ja siinä säädettiin, että ” ensi maaliskuun ensimmäinen keskiviikko on aika perustuslain mukaisten menettelyjen aloittamiseksi. ”Tapahtui, että maaliskuun ensimmäinen keskiviikko oli maaliskuun 4. päivä, ja näin ollen presidentin, varapuheenjohtajan ja kongressin jäsenten toimikausi alkoi 4. maaliskuuta. Koska perustuslaissa määrätään, että senaattoreiden toimikausi on 6 vuotta ja edustajainhuoneen jäsenten toimikausi 2 vuotta, tästä seuraa, että tätä muutosta ei voida tehdä muuttamatta senaattoreiden ja edustajien toimikautta, mikä tosiasiallisesti olisi voimassa. perustuslain muutos. Toisella säädöksellä (1. maaliskuuta 1792) kongressi sääti, että presidentin ja varapuheenjohtajan toimikausi alkaa maaliskuun 4. päivänä heidän valitsemisensa jälkeen. Vaikuttaa siis selvältä, että perustuslain muutos on tarpeen nykyisten olosuhteiden vapauttamiseksi. Tasavallan edustaja nro 26, 72 d. Kongressi, 1. istunto. 2, 4, 5, 6 (1932).
