Joissakin epidemiologisissa tutkimuksissa on raportoitu tupakoivien verenpainetta matalammasta kuin tupakoimattomista.1 Tätä havaintoa pidetään paradoksina, koska nikotiinilla on voimakkaita sympatomimeettisiä vaikutuksia, mikä vaikuttaa verenpaineen tasoon ja sykkeeseen.2 Lisäksi entisillä tupakoitsijoilla on yleensä samanlainen verenpaine kuin koskaan tupakoivilla ihmisillä. paino. Tupakoitsijoiden ja tupakoimattomien tupakansavuerot eroavat kuitenkin yleensä myös painonhallinnan jälkeen.4 Tulokset seurannan tutkimuksista tupakoinnin vaikutuksista56 tai tupakoinnin lopettamisesta789 verenpaineen muutoksiin ovat yksiselitteisiä. > Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia tupakoinnin lopettamisen vaikutusta BP-taudin muutoksiin ja korkean verenpaineen ilmaantuvuuteen miespuolisissa työntekijöissä Korean tasavallan terästeollisuuden yrityksessä. Vuodesta 1994 lähtien yritys on kampanjoinut aktiivisesti tupakoinnin lopettamisen puolesta. Lisäksi tutkimme verenpainemuutosta tupakoinnin lopettamisen keston mukaan ja tutkimme, vaikuttivatko painonmuutokset suhteeseen.
Menetelmät
Tutkimuspopulaatio
Tämän terästeollisuuden kaikkien työntekijöiden edellytettiin käyvän vuosittain terveystarkastuksessa, joka koostui kliinisistä ja laboratoriomittauksista. Koko vuoden 1994 aikana terveystarkastus tehtiin yön paaston jälkeen klo 9–12 tehtaalla sijaitsevassa terveyskeskuksessa. 25-50-vuotiaat miespuoliset työntekijät, joilla ei ollut selvää hypertensiota (systolinen verenpaine ≥160 mm Hg, diastolinen verenpaine ≥95 mmHg tai jotka käyttivät verenpainelääkitystä), olivat kelvollisia seurantaan tässä tutkimuksessa. Näiden kriteerien täyttäneestä 12 617 miehestä 9302 (seurantaprosentti 73,7%) tutkittiin uudelleen vuonna 1998. Lievän hypertensiotapausten sisällyttämisen välttämiseksi 851 potilasta, joiden SBP: n lähtötaso oli 140 ja < 160 mm Hg tai DBP välillä 90 – < 95 mm Hg suljettiin pois tutkimuksesta. Lisäksi 192 miestä, joilla oli hyperkolesterolemia, diabetes mellitus, muut tunnetut sydän- ja verisuonisairaudet ja muut sairaudet, jotka vaativat jatkuvaa lääkitystä. Poissuljimme myös 89 työntekijää, jotka toimittivat puutteellisia tai epäjohdonmukaisia tietoja. Kaikkien näiden poissulkemisten jälkeen analyysiin otettiin mukaan 8170 miestä.
Mittaukset
Tietoja elämäntapatekijöistä, mukaan lukien tupakointi, alkoholinkäyttö ja liikunta ; lääketieteellinen historia; ja verenpainetaudin sukututkimus saatiin ensisijaisesti itsearviointikyselyjen avulla. Joka vuosi kaikkia työntekijöitä pyydettiin täyttämään sama tai hieman muutettu kyselylomake. Jokaisessa kyselylomakkeessa sairaanhoitaja vahvisti suorassa haastattelussa atk-tietojärjestelmän havaitut muutokset (jotka sisälsivät aiempien vuosien tietoja). Tupakointitietoihin sisältyi savustettujen savukkeiden määrä päivässä. Tupakoimattomilta kysyttiin, olivatko he tupakoineet aiemmin, kuinka monta savuketta päivässä he olivat tupakoineet, ja arvioitu lopetuspäivä. SBP ja DBP nauhoitettiin automaattisella laitteella (TM-2650A; A & D Company) istuma-asennossa sen jälkeen, kun koehenkilöt olivat levänneet tuolilla ≥5 minuuttia. Työntekijöille, joiden SBP on ≥160 mm Hg tai DBP on ≥95 mm Hg, kokenut sairaanhoitaja mitattiin verenpaine uudelleen tavallisella verenpainemittarilla 5 minuutin lepoajan jälkeen. SBP ja DBP määritettiin ensimmäisellä ja viidennellä Korotkoff-äänellä. Hypertensiota sairastavia henkilöitä olivat ne, joiden SBP oli ≥160 mm Hg tai DBP oli ≥95 mm Hg molemmissa mittauksissa. Verenpainelääkkeitä saaneita pidettiin myös verenpainelääkkeinä. Painoindeksi (BMI) laskettiin painona (kg) jaettuna korkeuden neliöllä (m2).
Tilastollinen analyysi
Tupakoinnin lopettamisen ja tupakoinnin lopettamisen suhde verenpaineen muutosta ja verenpaineen ilmaantuvuutta tutkittiin ANCOVA: lla ja monilogistisella mallilla tilastollisen analyysijärjestelmän (SAS-instituutti) version 6.12 avulla. Tukey-menetelmää käytettiin vertailuihin ryhmien välillä. Koehenkilöt luokiteltiin johonkin seuraavista 3 luokasta tupakointitottumusten suhteen.Kussakin luokassa olevien koehenkilöiden lukumäärä on esitetty sulkeissa: (1) nykyiset tupakoitsijat (5372), jotka olivat tutkimushenkilöitä, joilla oli ollut tupakointia sisään tulon yhteydessä ja seurannan aikana (5356), mukaan lukien lopettamisyritykset ja tutkittavat, joilla ei ole aiemmin ollut tupakointia. tupakointi, joka alkoi tupakoida seuranta-ajan aikana (16); (2) nykyiset tupakoimattomat (2090) olivat aiheita, joilla ei ollut tupakointia lähtötilanteessa ja seurantajaksojen aikana (1563) tai joilla oli ollut tupakointia ja jotka eivät tupakoineet saapumisen ja seurantajakson aikana. (527); ja (3) lopettajia (708) olivat aiheita, jotka tupakoivat tutkimuksen alussa, mutta lopettivat tupakoinnin seuranta-ajan aikana ja jatkoivat tupakoinnin lopettamista vuoden 1998 uudelleentarkasteluun saakka. Lopettajat luokiteltiin edelleen niiden tupakoinnin lopettamisen erityisen pituuden mukaan : ne, jotka lopettivat tupakoinnin < 1 vuoden ajan, ne, jotka lopettivat tupakoinnin > 1 vuoden ajan, mutta < 3 vuotta ja ne, jotka lopettivat tupakoinnin ≥ 3 vuoteen.
Monimuuttujaanalyysiin sisältyvät kovariaatit olivat lähtötilanteen ikä, BMI, tupakointi (pakkausvuodet), alkoholin kulutus (grammaa viikossa) ), liikunta (kertaa viikossa), suvussa ollut verenpainetauti, SBP tai DBP (riippuvan muuttujan lähtötaso) sekä muutokset BMI: ssä ja alkoholin kulutuksessa seurantajakson aikana. Sen määrittämiseksi, onko painonmuutos muuttanut tupakoinnin lopettamisen ja BP: n välistä yhteyttä, teimme kerrostetut analyysit painon muutosten perusteella 4 vuoden aikana. Nämä henkilöt luokiteltiin (1) painonpudottajiksi (painon lasku ≥1 kg, (2) painon ylläpitäjiksi (painon muutos < 1 kg) tai (3) painon nousijoiksi ( painon nousu ≥1 kg). Kaikki ilmoitetut todennäköisyysarvot ovat kaksipuolisia, ja P < 0,05 pidetään tilastollisesti merkitsevänä.
Tulokset
Perusominaisuudet
Tutkimuksen alussa SBP (P = 0,012) ja DBP (P < 0.000) olivat merkittävästi erilaisia nykyisten tupakoitsijoiden ja tupakoimattomien välillä (taulukko 1). Muuttujat, jotka olivat merkittävästi erilaisia tupakoitsijoiden ja lopettajien välillä, olivat ikä (P < 0.000) , alkoholinkulutus (P < 0,000), tupakoinnin määrä (P = 0,001) ja tupakoinnin kesto (P = 0,048). Lopettajat olivat huomattavasti vanhempia ja joivat vähemmän kuin tupakoitsijat. Vaikka lopettajat tupakoivat vähemmän savukkeita päivässä kuin tupakoitsijat, he olivat tupakoineet pidempään
Muutokset lähtötilanteesta verenpaineessa
Oikaistuissa ja raaka-analyyseissä sekä SBP: n että DBP: n lisäykset olivat huomattavasti erilaiset ryhmissä (taulukko 2). Kun lopettajat jaettiin kolmeen ryhmään tupakoinnin lopettamisen keston mukaan, sekä SBP: ssä että DBP: ssä havaittiin lineaarisia lisäyssuuntauksia suhteessa vuosien tupakoinnin lopettamiseen. Verrattuna nykyisiin tupakoitsijoihin, nykyiset tupakoimattomat ja lopettajat 1-3 vuoden ajan osoittivat tilastollisesti suurempaa verenpaineen nousua, ja ≥ 3 vuoden lopettajat osoittivat suurimman verenpaineen nousun mukautetuissa analyyseissä. < Yhden vuoden lopettaneiden verenkierron mukautetut muutokset olivat samanlaisia tai jopa pienempiä kuin nykyisten tupakoitsijoiden. Lopullisten malliemme määrityskertoimet olivat 28,9% riippuvaiselle muuttujalle SBP ja 22,7% riippuvaiselle muuttujalle DBP.
Hypertensioiden esiintyvyys
kerrostettu analyysi painonmuutoksen mukaan
Kaikissa kolmessa painonmuutosryhmässä sekä SBP: n että DBP: n lisäykset tapahtuivat yleensä tupakoinnin lopettamisen keston kasvaessa. ≥ 3 vuoden lopettaneilla ja nykyisillä tupakoimattomilla potilaiden verenpaine nousi enemmän kuin nykyisillä tupakoijilla kaikissa ryhmissä. < Yhden vuoden lopettaneiden painonlaskijoiden tai ylläpitäjien keskuudessa kasvu oli kuitenkin vähäisempää kuin nykyisillä tupakoitsijoilla.
Verrattuna nykyisiin tupakoitsijoihin, oikaistut suhteelliset riskit verenpainetaudin lopettaneista ≥ 3 vuoden ajan painonnousijoilla oli 3,1 (95%: n luottamusväli 1,3 – 7,5), painon ylläpitäjillä 40,4 (95%: n luottamusväli 4,2 – 385,9) ja 1,4 (95%: n luottamusväli 0,1 – 14,8) painonpudottajat. Hypertensio ilmaantui lopettajilla 1-3 vuoden ajan oli myös suurempi kuin nykyisillä tupakoitsijoilla, mikä näkyy suhteellisissa riskeissä 1,6 (95%: n luottamusväli 0,8 – 3,4) painonnostajien ja 2,7 (95%: n luottamusväli 0,3 – 26,7) ) painon ylläpitäjille. Nykyisillä tupakoimattomilla oli huomattavasti vähemmän esiintyvyyttä kuin nykyisillä tupakoitsijoilla vain painonpudotusryhmässä; heidän suhteellinen riski oli 0,3 (95%: n luottamusväli 0,1 – 0,9).
Keskustelu
Tämä 4 vuoden prospektiivinen tutkimus viittaa siihen, että verenpaineen nousu lopettajat ja nykyiset tupakoimattomat, erityisesti lopettajat, olivat yleensä suurempia kuin nykyisten tupakoitsijoiden.
